Syövyttävät aineet: Kaikki vaarallisista hapoista ja kemikaaleista
Teollisuuslaitoksessa sattuu yhtäkkiä onnettomuus: työntekijä on joutunut kosketuksiin syövyttävän kemikaalin kanssa - nyt on olemassa ihon, silmien ja limakalvojen palovammojen vaara. Tämä skenaario korostaa syövyttävien ja ärsyttävien aineiden turvallisen käsittelyn tärkeyttä. Tässä artikkelissa annamme kattavan yleiskatsauksen syövyttävistä aineista, kuten hapoista ja emäksistä, ja tuomme esiin oikeudelliset puitteet. Opit tunnistamaan syövyttävät aineet ja käsittelemään niitä turvallisesti, tiedät mitä terveysriskejä ne aiheuttavat ja miten voit suojella itseäsi ja muita. Kun tunnet yrityksen vaaralliset aineet, pystyt minimoimaan riskit ja edistät näin turvallista työympäristöä.
Lyhyesti tiivistettynä: Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää syövyttävistä aineista
Syövyttävät aineet, jotka tunnetaan myös nimellä korrosiiviset aineet, ovat aineita, jotka voivat vaurioittaa pysyvästi pintoja ja kankaita, ja ne on merkitty kuvakkeella "syövyttävä vaikutus".
Niitä ovat hapot, kuten suolahappo, emäkset, kuten natriumhydroksidi, sekä hapettavat aineet ja veden kanssa reagoivat aineet, joita voi esiintyä eri muodoissa.
Syövyttävät aineet voivat aiheuttaa vakavaa ihoärsytystä, silmävammoja ja hengitysvaurioita. Emäksiä pidetään kuitenkin vaarallisempina niiden syvälle vaikuttavien ominaisuuksien vuoksi.
Ne luokitellaan GHS/CLP-luokituksen mukaisesti, ja niihin sovelletaan tiukkoja säännöksiä, kuten vaarallisia aineita koskevaa asetusta.
Syövyttävien aineiden käsittelyssä suojatoimenpiteet, kuten SEIS-sääntö, ovat välttämättömiä; varastointi edellyttää asianmukaisia merkintöjä ja turvallista varastointia.
Syövyttäviä aineita on jokapäiväisissä tuotteissa, kuten puhdistusaineissa, ja niitä on käsiteltävä huolellisesti onnettomuuksien välttämiseksi.
Määritelmä: Mitkä ovat syövyttäviä aineita?
Syövyttävät aineet ovat aineita, joilla on syövyttävä vaikutus ja jotka hyökkäävät pintoihin tai tuhoavat pysyvästi elävää kudosta. Ne luokitellaan syövyttäviksi ja merkitään "Syövyttävä vaikutus" -piktogrammilla tai -symbolilla.
Syövyttäviä aineita ovat muun muassa
Hapot, kuten suolahappo, rikkihappo ja typpihappo.
Emäkset, jotka tunnetaan myös nimellä alkalit, kuten kaustinen sooda ja väkevä saippualiemi.
Yhdisteet, jotka reagoivat emäksisesti tai happamasti veden kanssa.
Aineet, joilla on hapettava vaikutus ja jotka poistavat vettä.
Ärsyttävät aineet ovat vaarallisia aineita, jotka joutuessaan kosketuksiin ärsyttävät ihoa ja limakalvoja ja voivat aiheuttaa silmien ja hengitysteiden tulehduksia. Toisin kuin syövyttävät aineet, ne eivät kuitenkaan vahingoita kudoksia pysyvästi. Esimerkkejä ärsyttävistä aineista ovat sitruunahappo, etikkahappo ja viemärin puhdistusaineet. Ärsyttävät aineet merkitään vaarasymbolilla "Ärsyttävä".
Syövyttäville aineille ovat tyypillisiä muun muassa seuraavat ominaisuudet:
Kosketuksessa ihoon ne voivat aiheuttaa kutinaa, punoitusta ja kudosvaurioita.
Laimeat roiskeet voivat aiheuttaa vakavia silmävaurioita.
Ne voivat olla eri muodoissa, kuten kiinteinä, nestemäisinä, kaasumaisina, orgaanisina tai epäorgaanisina.
Kohdatessaan muita aineita ne voivat laukaista vaarallisia reaktioita ja kehittää esimerkiksi myrkyllisiä kaasuja.
Niillä on kyky syövyttää metalleja.
Esimerkkejä syövyttävistä aineista arjessa
Yleisiä arkipäivän esimerkkejä syövyttävistä aineista ovat viemäripuhdistusaineet, etikkahappo, ammoniakki ja kloori. Syövyttäviä kemikaaleja ei useinkaan tunnisteta suoraan, koska ne tunnetaan yleensä vain kaupoissa käytettävillä nimillä eikä niiden varsinaisella nimellä.
Tässä on luettelo syövyttävistä nesteistä:
Hapot ja niiden yleisnimet:
Kloorivetyhappo: Suolahappo
Rikkihappo: Paristohappo, vitrioliöljy, akkuhappo
Typpihappo: Acidum nitricum
Fluorihappo: Fluorivetyhappo
Emäkset ja niiden yleisnimet:
Natriumhydroksidi: Kaustinen sooda, kaustinen sooda lipeä
Kaliumhydroksidi: Kaustinen kaliumhydroksidi, kaliumhydraatti
Ammoniakki: Ammoniumhydraatti, ammoniumhydroksidi
Kalsiumhydroksidi: Kalkkimaito, sammutettu kalkki
Miten syövyttävät hapot, emäkset jne. luokitellaan?
Syövyttävät aineet ja seokset voidaan luokitella niiden kemiallisiin, fysikaalisiin tai terveydellisiin ominaisuuksiin liittyvien eri kriteerien perusteella.
GHS/CLP-luokitus tehdään seuraaviin kategorioihin:
Kategoria 1: Ihoa tai silmiä syövyttävä
Kategoria 1A: Ihoa syövyttävä enintään 3 minuutissa
Kategoria 1B: Syövyttää ihoa yli 3 minuutissa mutta alle 1 tunnissa
Kategoria 1C: Syövyttää ihoa vähintään 1 tunnin mutta alle 4 tunnissa
Kategoria 2: Ihoa tai silmiä syövyttävä, mutta ei kuulu kategoriaan 1
Kategoria 3: Hengitysteitä syövyttävä
Varastointia ja kuljetusta koskeva vaarallisten aineiden asetuksen mukainen luokitus tehdään eri pakkausryhmissä - jolloin otetaan huomioon vain syövyttävän aineen vaikutus ihoon:
Pakkausryhmä I: Ihon syöpyminen 3 minuutin kuluessa
Pakkausryhmä II: Ihon syöpyminen yli 3 minuutin mutta alle 1 tunnin kuluessa
Pakkausryhmä III: Ihon syöpyminen vähintään 1 tunnin mutta alle 4 tunnin kuluessa
Pakkausryhmä IV: Syövyttää metalleja
Syövyttävät aineet luokitellaan myös eri aineryhmiin niiden kemiallisten ominaisuuksien ja pH-arvon perusteella.
Happamat syövyttävät aineet (C1-C4) - pH-arvo alle 7:
C1: Epäorgaaniset nestemäiset aineet
C2: Epäorgaaniset kiinteät aineet
C3: Orgaaniset nestemäiset aineet
C4: Orgaaniset kiinteät aineet
Emäksiset syövyttävät aineet (C5-C8) - pH-arvo yli 7:
C5: Epäorgaaniset nestemäiset aineet
C6: Epäorgaaniset kiinteät aineet
C7: Orgaaniset nestemäiset aineet
C8: Orgaaniset kiinteät aineet
Muut syövyttävät aineet (C9-C11), jotka eivät kuulu mihinkään edellä mainituista luokista:
C9: Nestemäiset aineet (ei selvästi happamat tai emäksiset)
C10: Kiinteät aineet (ei selvästi happamat tai emäksiset)
C11: Esineet (ei selvästi happamat tai emäksiset)
Syövyttävien aineiden oikea luokittelu on tärkeää, jotta voidaan ryhtyä asianmukaisiin suojatoimenpiteisiin ja varmistaa näiden aineiden turvallinen käsittely, varastointi ja kuljetus.
Mitkä lait ja asetukset koskevat syövyttävien aineiden käsittelyä?
Suomessa on erilaisia lakeja ja asetuksia, jotka koskevat syövyttävien aineiden turvallista käsittelyä. Näitä ovat muun muassa:
| Säännöt ja määräykset | Sisältö |
|---|---|
| Valtioneuvoston asetus kemiallisista tekijöistä työssä | Tämän asetuksen tarkoituksena on työntekijöiden suojeleminen työssä esiintyvien kemiallisten tekijöiden aiheuttamilta vaaroilta ja haitoilta. Siinä määritellään mm. käyttöturvatiedotteet, riskienarviointi ja onnettomuuksien ennaltaehkäisy sekä kemiallisten tekijöiden aiheuttamat vaarat. |
| Valtioneuvoston asetus vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta | Asetuksen tarkoituksena on varmistaa oikeanlainen vaarallisten aineiden käsittely ja varastointi. Se sisältää myös määritelmän turvallisuusselvityksestä, pelastussuunnitelmasta sekä tiedottamisvelvollisuudesta. |
| Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005) | Lain tarkoituksena on ehkäistä ja torjua vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden valmistuksesta, käytöstä, varastoinnista, säilytyksestä, siirrosta ja muusta käsittelystä aiheutuvia vahinkoja. Lain tarkoituksena on lisäksi edistää yleistä turvallisuutta. |
| Valtioneuvoston asetus vaarallisten kemikaalien teollisen käsittelyn ja varastoinnin turvallisuusvaatimuksista | Tässä asetuksessa säädetään vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetussa laissa (390/2005) tarkoitettujen vaarallisten kemikaalien teollisen käsittelyn ja varastoinnin turvallisuusvaatimuksista. |
Lisäksi työntekijöille on annettava käyttöohjeet ja tiedot, joissa kerrotaan mahdollisista vaaroista ja suojatoimenpiteistä syövyttäviä aineita käsiteltäessä, jotka ovat tulosta vaarallisten aineiden riskinarvioinnista.
Yrityksille, jotka rikkovat määräyksiä syövyttäviä happoja ja emäksiä kuljettaessa, voidaan määrätä sakkoja tai rangaistuksia rikkomuksen vakavuudesta ja sovellettavista laeista ja asetuksista riippuen.
Mitä terveysriskejä syövyttävät aineet aiheuttavat?
Syövyttävät aineet voivat aiheuttaa vakavia terveyshaittoja, jos ne joutuvat kosketuksiin elävän kudoksen, kuten silmien, ihon tai limakalvojen kanssa.
Ihokosketus: Syövyttävät aineet voivat aiheuttaa ihoärsytystä, punoitusta, kudosvaurioita ja avoimia haavoja. Jopa laimeiden syövyttävien aineiden roiskeet voivat aiheuttaa vakavia vammoja.
Silmäkontakti: Happojen ja emästen roiskeet voivat aiheuttaa vakavia silmävammoja, mukaan lukien kudosvaurioita ja sokeutta. Silmän joutuminen kosketuksiin syövyttävien aineiden kanssa voi aiheuttaa ärsytystä, punoitusta, turvotusta ja näköhäiriöitä.
Hengittäminen: Syövyttävien aineiden kaasujen, höyryjen ja aerosolien hengittäminen voi vahingoittaa hengitysteitä ja keuhkoja. Seurauksena voi olla yskää, hengitysvaikeuksia, hengenahdistusta, rintakipua ja vakavissa tapauksissa kemiallinen keuhkokuume.
Nieleminen: Syövyttävät aineet voivat nieltynä vahingoittaa huulia, suuonteloa, kurkkua, ruokatorvea ja vatsaa. Seurauksena voi olla nielemisvaikeuksia, oksentelua, verenvuotoa ja vakavissa tapauksissa sisäelinten palovammoja.
Kemialliset reaktiot: Kemialliset reaktiot, esim. lämmön kehittyminen, voivat aiheuttaa onnettomuuksia syövyttäviä kemikaaleja käsiteltäessä.
Syövyttävä vaikutus riippuu aineen kemiallisista ominaisuuksista, määrästä, pitoisuudesta ja altistumisen kestosta. Yleisesti ottaen emäksiä pidetään happoja vaarallisempina, koska ne paranevat huonommin syvän vaikutuksensa vuoksi.
Happojen ja emästen syövyttävää ja ärsyttävää vaikutusta voidaan arvioida myös pH-arvon avulla.
Tiedot aineen ominaisuuksista löytyvät sen käyttöturvallisuustiedotteesta.
Seuraavassa on luettelo syövyttävistä aineista, joilla on erityisiä terveysriskejä:
| Syövyttävä aine | Terveysvaarat |
|---|---|
| Suolahappo | Lievästä ihoärsytyksestä ihon ja sen alla olevan kudoksen vakaviin vaurioihin |
| Rikkihappo | Voimakkaasti ihoa ja limakalvoja syövyttävä vaikutus |
| Etikkahappo | Lievä ihoärsytys ja silmävaurio |
| Kaustinen sooda | Vakavat palovammat iholla ja hengitysteissä |
| Kaliumhydroksidiliuos | Voimakkaasti ihoa ja limakalvoja syövyttävä vaikutus |
| Ammoniakki | Ärsyttää silmiä, ihoa ja hengitysteitä |
| Kloori | Syövyttää ihoa, silmiä ja hengitysteitä |
Miten syövyttäviä aineita käsitellään ja varastoidaan?
Suojatoimenpiteet syövyttäviä aineita käsiteltäessä
Ennen vaarallisten aineiden kanssa työskentelyä vaarallisista aineista annetussa asetuksessa edellytetään dokumentoitua riskinarviointia. Tämä sisältää luettelon kaikista merkityksellisistä aineista ja niiden aiheuttamista vaaroista. Tätä varten työnantajan on koottava tietoja julkisista lähteistä, kuten käyttöturvallisuustiedotteista.
Vaarallisten aineiden käytön ja kulutuksen lisäksi vaarallisiin aineisiin liittyviin toimintoihin kuuluvat myös varastointi, sekoittaminen, täyttäminen ja tyhjentäminen sekä sisäinen kuljetus ja hävittäminen.
Riskinarvioinnista riippumatta suojatoimenpiteitä valittaessa sovelletaan aina SEIS-periaatteita.
Mitkä ovat SEIS-periaatteet?
Syövyttävien aineiden korvaaminen (S):
Mahdollisuuksien mukaan syövyttäville aineille (esim. ärsyttäville aineille) olisi valittava vaihtoehtoja mahdollisen vaaran vähentämiseksi.
Erityiset tekniset toimenpiteet (E):
Suunnittele työalue siten, että rajoitetaan suoraa kosketusta syövyttäviin aineisiin esimerkiksi käyttämällä valuma-altaita, roiskesuojia tai ilmanvaihtojärjestelmiä.
Informointi ja organisatoriset toimenpiteet (I):
Otetaan käyttöön selkeät ohjeet ja menettelyt syövyttävien aineiden käsittelyä varten. Tähän sisältyy toimenpiteitä, kuten säiliöiden selkeät merkinnät, käyttöohjeiden laatiminen ja henkilöstön koulutus.
Suojavarusteet (S):
Jos edellä mainitut toimenpiteet eivät riitä, on käytettävä henkilökohtaisia suojavarusteita, kuten suojalaseja, kasvonsuojaimia, suojavaatetusta, käsineitä ja turvakenkiä.
Kaiken kaikkiaan korvaavien aineiden, teknisten ja organisatoristen toimenpiteiden sekä henkilökohtaisen suojavaatetuksen yhdistelmä on paras strategia syövyttävien aineiden käsittelyyn liittyvien riskien minimoimiseksi.
Tärkeimmät suojatoimenpiteet syövyttävien ja ärsyttävien aineiden kanssa työskenneltäessä
Tekniset suojatoimenpiteet
Täyttö: Täytettäessä ja annosteltaessa pieniä määriä kanistereista on käytettävä vuotojen estämiseksi sopivia laitteita, kuten käsikäyttöisiä pumppuja, annosteluhanoja ja suppiloita. Tynnyripumput tai imuputket vähentävät onnettomuusriskiä entisestään. Syövyttäviä kemikaaleja voidaan kuljettaa turvallisesti automaattisissa annosteluasemissa, mutta säiliöitä vaihdettaessa tai imuputkea irrotettaessa on silti olemassa riskejä.
Varasto- ja työskentelytilat: Tilat, joissa voi esiintyä ärsyttäviä ja syövyttäviä kaasuja tai höyryjä, on tuuletettava hyvin tulipalo- ja räjähdysvaaran vähentämiseksi. Ammattimaisilla varoituslaitteilla ja ilmaisimilla vuotavat vaaralliset aineet voidaan tunnistaa luotettavasti ja käynnistää hälytys. Lattioiden on kestettävä käytetyt aineet.
Varastosäiliöt: Varastosäiliöiden, liitososien ja letkujen on oltava korroosionkestävää materiaalia.
Kemikaalikaapit: Vaarallisten aineiden turvalliseen varastointiin suunniteltuja erityisiä kemikaalikaappeja voidaan käyttää syövyttävien aineiden varastointiin.
Erillinen varastointi: Syttyvät aineet on varastoitava erillään syövyttävistä aineista, vaikka ne eivät olisikaan syövyttäviä. On tärkeää, että syövyttäviä aineita ei säilytetä esimerkiksi työalueiden yläpuolella, kiertoalueilla, uloskäytävissä, käytävillä, ilmalukoissa, puskurihuoneissa, portaiden alla, kulkuväylillä tai tasanteilla. Happojen ja emästen väliaikaista varastointia portaissa ja käytävillä on vältettävä.
Valuma-altaat: Varastotilat on varustettava nestetiiviillä valuma-altailla, jotta estetään syövyttävien aineiden pääsy lattiaan. Valuneet hapot tai emäkset eivät saa päästä viemäriin.
Organisatoriset suojatoimenpiteet
Varastointi ja säilytys: Vain työntekijät, jotka työskentelevät työ- ja varastotiloissa, joissa on ärsyttäviä ja syövyttäviä aineita, saavat mennä niihin. Tällaisissa työtiloissa ärsyttäviä ja syövyttäviä aineita saa olla vain työn kannalta välttämättömiä määriä. Näitä aineita sisältävät säiliöt on säilytettävä kiinteässä paikassa eikä hajallaan eri puolilla yritystä.
Merkinnät: Vaaralliset aineet on aina merkittävä selkeästi ja oikein, jotta vältetään sekaannukset ja niistä aiheutuvat onnettomuudet. Vaarallisia aineita koskevan asetuksen mukaan GHS-merkinnät ovat pakollisia kaikille tuotteille. Merkinnöissä on oltava aineen nimi, vaarasymbolit (esim. "Syövyttävyysvaara"), merkkisana ("Varoitus" tai "Vaara") ja asiaankuuluvat vaara- ja turvallisuustiedot (H- ja P-lausekkeet). Tietyissä yrityksen sisäisissä tilanteissa yksinkertaistetut merkinnät voivat olla riittäviä, mutta tämä edellyttää selkeitä ohjeita ja työntekijöiden opastamista työpaikan mahdollisista vaaroista ja tarvittavien suojatoimenpiteiden noudattamista.
Varastotilojen merkinnät: Syövyttävien aineiden suurin sallittu varastointimäärä on ilmoitettava varastotilojen ovissa. Varastosäiliöiden suurin sallittu täyttötaso on merkittävä selvästi ja pysyvästi. Paikallaan oleviin säiliöihin suositellaan ylitäytönestintä.
Työpaikat: Työpaikoilla on oltava turvamerkit, varoitusmerkit, pakolliset merkit, kieltomerkit ja tiedotuskyltit kemikaalien luokitusta, merkintöjä ja pakkaamista koskevan CLP-asetuksen mukaisesti.
Ohjeistus: Käyttöohjeiden mukaisesti kaikille työntekijöille, myös ulkopuoliselle henkilöstölle, on annettava suullinen ohjeistus olemassa olevista vaaroista ja vastaavista suojatoimenpiteistä. Tämä ohjeistus on annettava ennen työn aloittamista ja sen jälkeen vähintään kerran vuodessa (alaikäisille työntekijöille kuuden kuukauden välein) työpaikkakohtaisesti. Ohjeistus on annettava selkeästi ja kielellä, jota työntekijät ymmärtävät. Ohjeistuksen yksityiskohdat ja päivämäärä on kirjattava ja ohjeistettujen henkilöiden on vahvistettava ne allekirjoituksellaan.
Henkilökohtaiset suojatoimenpiteet
Henkilökohtaisten suojavarusteiden käyttö on välttämätöntä, kun käsitellään ärsyttäviä tai syövyttäviä aineita. Näihin kuuluvat:
Silmien ja kasvojen suojaus: Silmien suojaus on erityisen tärkeää. Kehyssuojalasit, joissa on sivusuojaus, soveltuvat valvontatoimiin, kun taas häkkilaseja tarvitaan käsiteltäessä roiskuvia nesteitä. Jos on olemassa vaara altistua kaasuille, höyryille tai aerosoleille, tarvitaan monialueisella suodattimella varustettu kokokasvosuojain. Kasvonsuojainta (visiiri) saatetaan tarvita, jos roiskevaara on suurentunut. Usein sitä käytetään yhdessä muiden suojavarusteiden, kuten suojalasien, kemikaalisuojan, saappaiden ja käsineiden kanssa.
Käsien suojaus: Kestävästä muovista valmistetut suojakäsineet ovat tärkeitä. Valinta on tehtävä valmistajan kestävyysvaatimusten ja käyttötarkoituksen mukaan. Tärkeää on myös rajoittaa käyttöaikaa, tarkistaa säännöllisesti vaurioiden varalta ja estää vaarallisten aineiden leviäminen.
Kehon suojaus: Riskiasteesta riippuen tarvitaan esiliinat ja saappaat, jolloin on huolehdittava siitä, että saappaisiin ei pääse syövyttäviä kemikaaleja. Suojainten kunto on tarkistettava säännöllisesti.
Hygienia: Työpaikan ja työvälineiden puhtaus on tärkeää. Saastumat on poistettava välittömästi, eivätkä elintarvikkeet saa joutua kosketuksiin vaarallisten aineiden kanssa. On laadittava ihonsuojaussuunnitelma, johon kuuluu ihon suojaus, ihon puhdistus sekä ihonhoitotuotteet.
Ensiapu ja tapaturmien ehkäisy
Ärsyttävien tai syövyttävien aineiden kanssa kosketuksiin joutuessa ja onnettomuuksien ehkäisemiseksi suositellaan seuraavia yleisiä toimenpiteitä:
Varotoimien noudattaminen, kun syövyttäviä nesteitä läikkyy: Käytä valuma-altaita ja asianmukaisia sidosaineita happamia tai emäksisiä kemikaaleja varten
Valmius hätätilanteisiin ja ensiapu: Tarjoa ensiapuvälineitä, kuten hätäsuihkuja ja silmäsuihkuja, jotta voidaan huuhdella altistuneet alueet vedellä, jos iho- tai silmäkosketus vaarallisiin aineisiin on tapahtunut
Välittömät toimenpiteet loukkaantuneita varten: Poistu vaaravyöhykkeeltä, hakeudu lääkäriin ja ilmoita hoitohenkilökunnalle kemiallisesta aineesta ja jo toteutetuista ensiaputoimenpiteistä
Ensiaputoiminnan järjestäminen yrityksessä: Hätäpuhelinnumeroiden, hoitolaitosten yhteystietojen ja ainekohtaisten tietojen antaminen, tarvittavien välineiden hankkiminen ja työntekijöiden opastaminen
Silmävammojen hoito: Välitön ja jatkuva silmän huuhtelu vedellä vähintään 20 minuutin ajan, piilolinssien poistaminen, jos mahdollista, ja terveen silmän suojaaminen
Ihovammojen hoito: Huuhtele ihoa ja hiuksia huolellisesti vedellä vähintään 15 minuutin ajan
Hengitystieongelmien hoito: Hengitysvaikeuksien ilmetessä asianomaisen henkilön poistaminen vaaravyöhykkeeltä ja hapen antaminen
FAQ - Usein kysytyt kysymykset
Alla on lueteltu yleisimmät kysymykset syövyttävistä aineista, kuten hapoista, emäksistä jne.
Mikä on syövyttävää?
Termiä "syövyttävä" käytetään aineista ja seoksista, jotka voivat vahingoittaa tai ärsyttää elävää kudosta. Esimerkkejä tällaisista aineista ovat hapot, emäkset ja tietyt kaasut. Syövyttäviä aineita käsiteltäessä on noudatettava äärimmäistä varovaisuutta, sillä ne voivat aiheuttaa vakavia vammoja.
Mitä tarkoittaa "erittäin syövyttävä"?
"Erittäin syövyttävillä" tarkoitetaan aineita, jotka voivat aiheuttaa vakavia vaurioita elävälle kudokselle ja pinnoille. Tällaiset aineet ovat hyvin reaktiivisia, voivat helposti reagoida kemiallisesti ja ne aiheuttavat vakavia iho- ja silmävaurioita. Ne voivat myös tuhota metalleja, muoveja ja muita materiaaleja. Ne vaikuttavat nopeasti ja voivat aiheuttaa vahinkoa lyhyessä ajassa.
Miksi hapot ovat syövyttäviä?
Hapot ovat syövyttäviä, koska niissä on paljon protoneja (sähköisesti positiivisia vetyioneja). Nämä ionit ovat erittäin reaktiivisia ja voivat syövyttää tai liuottaa monia aineita. Syövyttävä vaikutus näkyy sekä elävän kudoksen tuhoutumisena että pintoihin kohdistuvana vahingoittumisena. Syövyttävän vaikutuksen voimakkuus riippuu hapon pitoisuudesta sen vesiliuoksessa. Hapot reagoivat myös emästen kanssa muodostaen vettä ja suoloja.
Mitä teen, jos iholleni joutuu syövyttävää nestettä?
Jos ihokosketus syövyttävien nesteiden kanssa tapahtuu, on toimittava heti. Seuraaviin toimenpiteisiin on ryhdyttävä välittömästi:
Huuhtelu: Huuhtele ihoalue huolellisesti haalealla vedellä ja poista saastuneet vaatteet ja korut.
Hätäpuhelu: Vakavien vammojen tai epävarmuuden sattuessa soita välittömästi hätäkeskukseen ja anna tarkat tiedot syövyttävästä aineesta.
Vaurioalueen hoito: Vältä kosketusta syövyttävän aineen kanssa käyttämällä suojakäsineitä ja -vaatteita, pidä iho kuivana ja puhtaana ja käytä steriilejä sidoksia avoimiin haavoihin. Jos oireet jatkuvat, ota yhteys lääkäriin.
On tärkeää, että noudatat aina kunkin aineen käyttöturvallisuustiedotteita ja ensiapuohjeita. DENIOS-verkkokaupasta löydät myös ensiaputuotteita työtapaturmiin.
Mihin luokkaan vaarallisia aineita koskevien säännösten mukaan syövyttävät aineet luokitellaan?
Vaarallisia aineita koskevien säännösten mukaan syövyttävät aineet luokitellaan vaarallisten aineiden luokkaan 8. Tähän luokkaan kuuluvat aineet, joilla on happamia tai emäksisiä ominaisuuksia ja jotka voivat aiheuttaa vammoja iholle, limakalvoille tai sisäelimille kosketettaessa, hengitettäessä tai nieltäessä. Lisäksi näillä syövyttävillä aineilla on ominaisuus vahingoittaa tai tuhota muita aineita tai tavaroita kuljetuksen aikana.
Miten syövyttävä happo neutraloidaan?
Neutraloinnin aikana happo ja emäs reagoivat, kunnes pH-arvo on 7. Tässä vaiheessa liuos on neutraali ja hapon ja emäksen syövyttävä vaikutus kumoaa toisensa. Tässä reaktiossa vapautuu suuria määriä energiaa ja se on eksoterminen, mikä tarkoittaa sitä että lämpöenergiaa vapautuu.
Miten myrkyllisiä ja syövyttäviä aineita varastoidaan?
Myrkylliset ja syövyttävät aineet on varastoitava niiden vaaraluokan ja sovellettavien säännösten mukaisesti. Seuraavassa on joitakin perusohjeita tällaisten aineiden turvallista varastointia varten:
Erillinen varastointi: Myrkylliset ja syövyttävät aineet on varastoitava erillään muista aineista, erityisesti syttyvistä aineista.
Merkinnät: Myrkyllisiä ja syövyttäviä aineita sisältävät säiliöt on merkittävä selvästi, jotta ne voidaan tunnistaa selkeästi.
Käyttöturvallisuustiedotteet: Kaikista varastoitavista myrkyllisistä ja syövyttävistä aineista on oltava käyttöturvallisuustiedotteet. Ne sisältävät tärkeitä tietoja aineista, niiden vaaroista ja tarvittavista suojatoimenpiteistä.
Turvavarusteet: Myrkyllisten ja syövyttävien aineiden varastoinnissa on oltava asianmukaiset turvavarusteet, kuten suojakäsineet, suojapuvut, suojalasit ja haponkestävät saappaat.
Tilojen varustelu: Myrkyllisten ja syövyttävien aineiden säilytystilojen on oltava hyvin ilmastoituja, ja niissä on oltava asianmukaiset laitteet vuotavien aineiden keräämistä varten.
Lähistöllä ei saa olla ruokaa: Myrkyllisten ja syövyttävien aineiden läheisyydessä ei saa säilyttää tai nauttia ruokaa tai juomia.
Puhdistus: Myrkyllisten ja syövyttävien aineiden käsittelyn jälkeen kädet ja kasvot on puhdistettava perusteellisesti aineiden jäämien poistamiseksi.
Syövyttävät aineet hallinnassa: ehkäise aktiivisesti onnettomuuksia turvallisella käsittelyllä
Syövyttävien aineiden, kuten happojen ja emästen, turvallinen käsittely on välttämätöntä terveysriskien ja onnettomuuksien välttämiseksi sekä työpaikalla että kotona. Nämä aineet voivat aiheuttaa vakavia vaurioita, jos ne joutuvat kosketuksiin ihon kanssa. Siksi on tärkeää, että ne tunnistetaan, luokitellaan ja merkitään oikein lainsäädännön mukaisesti. Lisäksi ne edellyttävät huolellista varastointia ja käsittelyä, jolloin itsesuojelu kattavan tiedottamisen ja valmistautumisen avulla on etusijalla. DENIOS tarjoaa kattavan tuotevalikoiman syövyttävien aineiden turvalliseen käsittelyyn - standardoiduista varoituskylteistä kemikaalikaappeihin ja silmäsuihkuihin.
Samankaltaisia julkaisuja
Tekninen informaatio tällä sivulla on valmisteltu huolellisesti ja parhaan tietomme ja uskomme mukaan. Kuitenkaan DENIOS Oy ei voi antaa mitään takuuta tai ottaa vastuuta ajankohtaisuudesta, oikeellisuudesta tai täydellisyydestä lukijaa tai kolmatta osapuolta kohtaan sopimuksellisesti tai laillisesti. Tietojen ja sisällön käyttö omaan tai kolmannen osapuolen tarkoituksiin on siis omalla vastuulla. Joka tapauksessa noudata paikallista ja voimassa olevaa lakia.
- Näytä tilaushistoria
- Tallenna ostoslista ja ostoskori
- Tallenna toivottu maksutapa tulevia tilauksia varten
Tavoitat meidät arkisin klo 8-16 numerosta 020 735 4960 tai myynti@denios.fi.
Tarkemmat yhteystietomme löydät täältä.