DENIOS Finland
Kavallinmäki 15 A
Espoo
02710

Tel.: +358 20 735 4960
Email: info@denios.fi
Internet: www.denios.fi

Yleisimmät kysymykset paloturvallisista kemikaalikaapeista

Suomessa tapahtuu vuosittain noin 750 teollisuus- tai varastorakennuspaloa vuosittain . Palovaarallinen aine aiheuttaa paloista noin 100kpl (Pelastustoimen taskutilasto 2014-2018). Tilastot eivät kerro kuinka monessa näistä kohteista säilytettiin palovarallisia aineita tai kuinka monella oli käytössä paloturvallinen kemikaalikaappi.

Paloturvakaapilla tarkoitetaan yleisesti kaappia, joka antaa sen sisällölle suojaa palolta. Vallitsevasti usein pelkällä paloturvakaapilla tarkoitetaan dokumenttien ja arvotavaroiden säilyttämiseen tarkoitettuja usein pienehköjä kaappeja. Tässä oppaassa käsittelemme kuitenkin pääosin paloturvallisia kemikaalikaappeja. Paloturvallisella kemikaalikaapilla tarkoitetaan kemikaalien säilytykseen tarkoitettua kaappia, joka antaa suojan sisällölle myös tulipalossa. Näin ollen se estää sisältöä syttymästä. Näissä kaapeissa on myös keräysaltaat vuotojen varalta ja ympäristövahinkojen estämiseksi.

Lue alta kattava FAQ paloturvallisista kemikaalikaapeista. Olemme siinä vastanneet 10 yleisimpään kysymykseen, joita asiakkaamme ovat kysyneet meiltä paloturvakaappeihin liittyen.

FAQ Paloturvalliset kemikaalikaapit

1. Vaativatko lait/asetukset paloturvallisen kemikaalikaapin käyttöä?

Eivät vaadi. Mutta ne asettavat eri toimijoille vaatimuksia paloturvallisuudesta huolehtimiseen, vaarallisten aineiden kanssa toimiseen ja rakenteellisiin vaatimuksiin. Jos asian jotenkin tiivistää: Palavat aineet on säilytettävä erikseen omassa paloturvallisessa osastossaan. Osaston toteuttamiseen on useita vaihtoehtoja (paloturvallinen varastohuone, oma ulkovarasto tai paloturvakaappi). Usein paloturvallinen kemikaalikaappi on edullisin, nopein ja yksinkertaisin ratkaisu täyttämään lain/asetusten/määräysten asettamat vaatimukset. 

Paloturvallisuus on kokonaisuus johon vaikuttavat mm:

  • Rakenteiden paloturvaominaisuudet

  • Palokuorma

  • Käytettävät aineet

  • Tuotantotavat ja prosessit

  • Astiat

  • Sijainti

Tässä osa vaikuttavista laista/asetuksista/määräyksistä ja ohjeista:

Pelastuslaki (379/2011)

9§ Rakennusten palo- ja poistumisturvallisuus

Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan huolehdittava siitä, että rakennus, rakennelma ja sen ympäristö pidetään sellaisessa kunnossa, että: 1) tulipalon syttymisen, tahallisen sytyttämisen sekä leviämisen vaara on vähäinen; 2) rakennuksessa olevat henkilöt pystyvät tulipalossa tai muussa äkillisessä vaaratilanteessa poistumaan rakennuksesta tai heidät voidaan pelastaa muulla tavoin; 3) pelastustoiminta on tulipalon tai muun onnettomuuden sattuessa mahdollista; 4) pelastushenkilöstön turvallisuus on otettu huomioon.

14§ Omatoiminen varautuminen

Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan: 1) ehkäistävä tulipalojen syttymistä ja muiden vaaratilanteiden syntymistä; 2) varauduttava henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa; 3) varauduttava tulipalojen sammuttamiseen ja muihin sellaisiin pelastustoimenpiteisiin, joihin ne omatoimisesti kykenevät; 4) ryhdyttävä toimenpiteisiin poistumisen turvaamiseksi tulipaloissa ja muissa vaaratilanteissa sekä toimenpiteisiin pelastustoiminnan helpottamiseksi.

Pelastuslaki

Valtioneuvoston asetus vaarallisten kemikaalien teollisen käsittelyn ja varastoinnin turvallisuusvaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (686/2015)

22§ Yhteen sopimattomien ja erityisvaaraa aiheuttavien kemikaalien huomioon ottaminen sijoituksessa

Seuraavat kemikaalit ja kemikaaliryhmät, joihin voi liittyä erityisvaaroja, on pidettävä erillään muista kemikaaleista ja kemikaaliryhmistä: 1) palavat nesteet, syttyvät kaasut ja aerosolit; 2) orgaaniset peroksidit; 3) räjähtävät kemikaalit; 4) happi ja muut voimakkaasti hapettavat kemikaalit; 5) ilman kanssa kosketuksiin joutuessaan itsestään syttyvät kemikaalit; 6) helposti itsestään hajoavat kemikaalit; 7) muut myrkyllisyytensä, hajoavuutensa taikka reagoimisensa takia erityisvaaraa aiheuttavat kemikaalit.

36§ Rakennusten palo-osastointi

Tilat, joissa käsitellään 14 §:ssä tarkoitettuja kemikaaleja taikka syttyviä nesteitä (kategoria 1—2), syttyviä kaasuja tai aerosoleja, tulee erottaa omiksi palo-osastoikseen.

Valtioneuvoston asetukseen

Valtioneuvoston asetus vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta (685/2015)

45§ Yleiset periaatteet

Palavat nesteet, aerosolit (kategoria 1-2) ja syttyvät kaasut tulee säilyttää erillään sytytyslähteistä sekä siten, etteivät ne pääse kuumenemaan vaarallisesti. Säilytyspaikoilla on oltava tarkoituksenmukaiset alkusammutusvälineet.

Palavat nesteet tulee ensisijaisesti säilyttää erillisessä, oman paloteknisen osaston muodostavassa varastotilassa tai -huoneessa taikka muusta toiminnasta erillisessä huoltotilassa tai vastaavassa.

Asetus käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta

TUKES: Vaarallisten kemikaalien käsittely ja varastointi 2021

2.1 Tuotantotilat ja varastorakennukset

Tuotanto- ja varastointitilat rakennetaan omiksi palo-osastoikseen, joissa on riittävä rakenteellinen palosuojaus (vähintään EI60). Rakennusten rakenteellisessa paloturvallisuudessa noudatetaan asetuksen 848/2017 (Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta) määräyksiä, jotka voivat edellyttää pidempääkin palonkestoaikaa paloluokan P1-rakennuksissa tilan palokuormaryhmän perusteella. Palo-osastoiville rakennusosille asetetaan pidemmät palonkestävyysvaatimukset, mikäli ympäröivien tilojen palokuormat tai viereisten tilojen suojelutarve sitä edellyttävät (esim. kattilalaitos, toimistotilat). Tavoitteena on estää tulipalon ja lämpösäteilyn leviäminen tilasta toiseen.

Paloluokan P2- ja P3- rakennuksissa rakennusosien palonkestävyysvaatimus voi olla EI 30, jos tila on suojattu automaattisella sammutuslaitteistolla. Palo-osastoivien rakenteiden sisäpinnat tehdään vähintään A2-s1, d0 -luokan rakennustarvikkeista. Läpiviennit eivät saa heikentää palo-osastoivan rakennusosan palonkestävyyttä. Palo-osastoivassa rakenteessa olevat huolto- ja tarkastusluukut pidetään suljettuina.

Tilojen rakenteet suunnitellaan siten, että rakennuksessa sattuvan mahdollisen räjähdyksen (syttyvien nesteiden varastointi), tulipalon tai kemikaalipäästön vaikutukset jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Rakenteissa on lisäksi otettava huomioon ulkopuolelta aiheutuva vaara (esim. tulipalo). Pintakerros tehdään tasaiseksi ja tiiviiksi sekä sellaiseksi, ettei kemikaaleja pääse siihen imeytymään tai kertymään.

7.4 Varastointi laboratoriossa

Laboratoriossa on yleensä pieniä määriä useita eri kemikaaleja, jotka voivat erota toisistaan vaaraominaisuuksiltaan ja reagoida voimakkaasti keskenään. Kemikaalien varastoinnista laboratoriossa tehdään riskinarviointi käyttäen apuna esim. reaktiomatriisia. Keskenään voimakkaasti reagoivat kemikaalit varastoidaan erillään toisistaan.

Syttyvät nesteet ja kaasut varastoidaan erillään syövyttävistä ja hapettavista kemikaaleista. Välittömästi myrkylliset kemikaalit (kategoria 1-3) varastoidaan omassa lukitussa tilassaan. Kaasupullot suositellaan sijoitettavaksi rakennuksen ulkopuolella olevaan kaasukeskukseen, josta kaasu johdetaan putkistolla laboratorioon. Kaasupullot varastoidaan pystyasennossa venttiilien suojahatut paikoillaan ja estetään niiden kaatuminen esim. ketjuilla. Mikäli laboratoriossa varastoidaan kaasupulloja, laboratorion oveen lisätään siitä kertova merkintä. Syttyvien nesteiden ja kaasujen osalta on huomioitava myös ATEX-vaatimukset.

Kemikaaliastiat, joita ei käytetä jatkuvasti laboratoriossa, varastoidaan kemikaalikaapissa tai -varastossa. Varastosta poistetaan säännöllisesti kemikaalit, joita ei enää käytetä ja ne hävitetään ohjeiden mukaisesti. Jotkut kemikaalit, esimerkiksi pikriinihappo, peroksidit ja perkloorihappo, muuttuvat erittäin vaarallisiksi vanhentuessaan tai väkevöityessään.

Kemikaaliastioiden rikkoutumisen varalta kemikaalikaapeissa on suoja-altaat. Kemikaalihöyryjen ja -pölyjen leviämisen estämiseksi kaapit varustetaan poistoilmakanavaan liitettävällä ilmanvaihdolla. Kaappien oviin lisätään kemikaalien vaaraominaisuuksia kuvaavat merkinnät. Suurempi määrä syttyvää nestettä varastoidaan palo-osastoidussa kaapissa.

Vaarallisten kemikaalien käsittely ja varastointi

Työturvallisuuslaki (738/2002)

8§ Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite

Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat.

Huolehtimisvelvollisuuden laajuutta rajaavina tekijöinä otetaan huomioon epätavalliset ja ennalta arvaamattomat olosuhteet, joihin työnantaja ei voi vaikuttaa, ja poikkeukselliset tapahtumat, joiden seurauksia ei olisi voitu välttää huolimatta kaikista aiheellisista varotoimista.

Työnantajan on suunniteltava, valittava, mitoitettava ja toteutettava työolosuhteiden parantamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Tällöin on mahdollisuuksien mukaan noudatettava seuraavia periaatteita:

1) vaara- ja haittatekijöiden syntyminen estetään;

2) vaara- ja haittatekijät poistetaan tai, jos tämä ei ole mahdollista, ne korvataan vähemmän vaarallisilla tai vähemmän haitallisilla;

3) yleisesti vaikuttavat työsuojelutoimenpiteet toteutetaan ennen yksilöllisiä; ja

4) tekniikan ja muiden käytettävissä olevien keinojen kehittyminen otetaan huomioon.

Työnantajan on jatkuvasti tarkkailtava työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta. Työnantajan on myös tarkkailtava toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen.

Työnantajan on huolehdittava siitä, että turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevat toimenpiteet otetaan huomioon tarpeellisella tavalla työnantajan organisaation kaikkien osien toiminnassa.

Työturvallisuuslaki

Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005)

15 § Rakennukset ja rakenteet

Rakennukset ja rakenteet tulee suunnitella, rakentaa sekä tarvittaessa varustaa riittävin onnettomuuksien vaikutuksilta suojaavin tai niiltä ehkäisevin rakentein ja järjestelmin siten, että rakennuksessa mahdollisesti sattuvan räjähdyksen, tulipalon tai kemikaalipäästön seuraukset voidaan rajoittaa mahdollisimman vähäisiksi ja että rakennuksen ulkopuolella aiheutuneesta onnettomuudesta ei ole seurauksena vakavien vaurioiden vaaraa rakennuksessa oleville.

Vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden valmistus-, käsittely- ja varastointitilat tai valmistus-, käsittely- ja varastointipaikat tulee varustaa turvallisen käytön ja onnettomuustilanteisiin varautumisen edellyttämillä merkinnöillä.

Rakennukset tulee suunnitella siten, että niistä voi vaaratilanteissa poistua turvallisesti.

Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta

Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta (848/2017)

§ Paloturvallisuutta koskevien olennaisten teknisten vaatimusten täyttymisen osoittaminen

Pääsuunnittelijan, rakennussuunnittelijan ja erityissuunnittelijan on tehtäviensä mukaisesti huolehdittava rakennuksen suunnittelusta siten, että rakennus käyttötarkoituksensa mukaisesti täyttää paloturvallisuudelle asetetut olennaiset tekniset vaatimukset.

Paloturvallisuudelle asetetut olennaiset tekniset vaatimukset täyttyvät, jos rakennus suunnitellaan ja rakennetaan noudattaen tässä asetuksessa esitettyjä luokkia ja lukuarvoja.

Paloturvallisuusvaatimukset täyttyvät myös, jos rakennus suunnitellaan ja rakennetaan perustuen oletettuun palonkehitykseen, joka kattaa kyseisessä rakennuksessa todennäköisesti esiintyvät tilanteet. Vaatimuksen täyttyminen on todennettava tapauskohtaisesti ottaen huomioon rakennuksen ominaisuudet ja käyttö. Oletettuun palonkehitykseen perustuvassa suunnittelussa on käytettävä menetelmiä, joiden kelpoisuus on osoitettu. Suunnittelun perusteet, käytetyt mallit ja saadut tulokset on esitettävä rakennuslupamenettelyn yhteydessä.

Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta

Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain muuttamisesta (358/2015)

10 § Onnettomuuksien ehkäiseminen

Toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä kaikkiin tarpeellisiin toimiin onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja niistä ihmisten terveydelle ja ympäristölle sekä omaisuudelle aiheutuvien seurausten rajoittamiseksi.

Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain muuttamisesta

Maankäyttö- ja rakennuslaki (958/2012)

117 b § Paloturvallisuus

Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan sen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla paloturvalliseksi. Palon syttymisen vaaraa on rajoitettava. Rakennuksen kantavien rakenteiden on oltava sellaiset, että ne palon sattuessa kestävät vähimmäisajan ottaen huomioon rakennuksen sortuminen, poistumisen turvaaminen, pelastustoiminta ja palon hallintaan saaminen. Palon ja savun kehittymistä ja leviämistä rakennuksessa sekä palon leviämistä lähistöllä oleviin rakennuksiin on pystyttävä rajoittamaan. Rakennuksen rakentamisessa on käytettävä paloturvallisuuden kannalta soveltuvia rakennustuotteita ja teknisiä laitteistoja.

Rakennuksen on oltava sellainen, että siinä olevat voivat palon sattuessa pelastautua tai heidät voidaan pelastaa. Pelastushenkilöstön turvallisuus on rakentamisessa otettava huomioon. Lupaviranomainen voi edellyttää laadittavaksi turvallisuusselvityksen poistumisturvallisuuden kannalta erittäin vaativasta kohteesta.

Ympäristöministeriön asetuksella voidaan antaa uuden rakennuksen rakentamista, rakennuksen korjaus- ja muutostyötä sekä rakennuksen käyttötarkoituksen muutosta varten tarvittavia tarkempia säännöksiä:

1) palon syttymisen ja leviämisen rajoittamisesta sekä taloteknisten ja lämmitykseen käytettävien laitteistojen paloturvallisuudesta;

2) rakenteiden kantavuudesta palotilanteessa ja tähän liittyvistä rakennustuotteiden ominaisuuksista;

3) palon ja savun kehittymisen ja leviämisen rajoittamisesta ja tähän liittyvien rakennustuotteiden ja laitteistojen ominaisuuksista;

4) poistumisturvallisuudesta ja turvallisuusselvityksestä;

5) sammutus- ja pelastustehtävien järjestelystä.

Maankäyttö- ja rakennuslaki

TUKES: Palavien nesteiden säilytys kaupassa 2020

2. Mikä on EN 14470 ja miten paloturvakaapit suojaavat sisältöä palolta?

EN 14470 on standardi, joka koostuu kahdesta osasta:

  • EN 14470-1 Käsittelee paloturvakaappeja palaville aineille

  • EN 14470-2 Käsittelee paloturvakaappeja kaasupulloille

Ne antavat yhdenmukaiset eurooppalaiset vaatimukset kaapeille.

EN 14470-1 Jakaa kaapit neljään paloturvaluokkaan tyyppi 15, 30, 60 ja 90. Luku kertoo kuinka monta minuuttia kaappi pitää lämmönnousun mittauspisteissä alle 180 K (°C).

Standardinmukaiset kaapit on siis polttotestattuja standardin EN1363-1 lämpökäyrän mukaisesti.

Tyyppi 15 kertoo siis, että 15 minuutin kuluttua palosta paloturvakaapin sisälämpötila on noussut jo 180 K. Tyyppi 90:nen kaapissa samaan menee aikaa 90 minuuttia.

Standardi korostaa kansallisten määräysten ja lakien huomioimista. Osassa maissa kaikkien kaappien tulee olla esimerkiksi tyyppi 90 kaappeja.

Miksi 90 minuutin palonkesto on tarpeen:

Palon syttyminen

Palohälytys laukeaa ja henkilökunta poistuu vaaravyöhykkeeltä

Tulipalon kesto 5-10 minuuttia

Henkilökunta on evakuoitu, ja palokunta on tulossa

Tulipalon kesto 10-15 minuuttia

Palokunta saapuu paikalle ja alkaa sammuttaa tulipaloa.

Tulipalon kesto 15-90 minuuttia

Aikaa sammuttaa tulipalo. 90 minuutin paloeristetyt kemikaalikaapit antavat arvokkaita minuutteja

Jotta paloturvakaappi voidaan merkitä EN 14470-1 -standardin mukaisella merkinnällä, valmistajan on varmistettava, että kaappi täyttää standardin suunnitteluvaatimukset ja että sen palonkestävyys on testattu standardissa määritellyissä testiolosuhteissa. Kaapin palonkestävyys on määritettävä tyyppitestillä. Kaappia on kuumennettava liekillä kuormitustestin aikana palokammiossa standardin EN 1363-1:1999, 5.1.1 kohdassa esitetyn yksikkölämpötila-aika-käyrän mukaisesti ja kaapin sisällä tapahtuva lämpötilan nousu on mitattava. Riippuen ajasta, joka kuluu, kunnes sisälämpötila nousee enintään 180 K jossakin määritetyistä mittauspisteistä, kaappi luokitellaan tyyppiin 15, 30, 60 tai 90. Lisäksi testataan, täyttääkö kaappi myös muut standardin EN 14470-1 mukaiset vaatimukset. Näihin kuuluvat:

  • Automaattinen ovien sulkeutuminen korkeitaan 50°C (+/- 10°C) huoneen lämmössä. Kaapeissamme tämä on toteutettu sulavilla elementeillä, jotka sulkevat ovet

  • Ilmanvaihtoa varten oltava aukot ja ilmanvaihdon toimittava alhaalta asti (palavat aineet ilmaa raskaampia).

  • Ilmanvaihtoaukkojen sulkeuduttava palotilanteessa korkeintaan 70°C(+/- 10°C) lämmössä.

  • Hyllyjen tai vetolaatikoiden kyettävä kantamaan valmistajan ilmoittaman maksimikuorman myös palotilanteessa

  • Kaapeissa oltava valuma-allas, joka kykenee keräämään talteen 10% kaapissa säilytettävästä nestemäärästä ja/tai 110% suurimman säilytettävän astian tilavuudesta. Valuma-altaan on toimittava palon jälkeenkin eli toisin sanoen allas ei saa alkaa vuotaa.

  • Lisäksi standardissa määritellään mm. kaapin maadoitettavuudesta, merkinnöistä sekä mukana toimitettavista ohjeista/materiaalista

Mitä tästä tulee sitten tietää ja ymmärtää? Valitsemalla EN 14470-1 mukaisen paloturvallisen kemikaalikaapin olette varmoja mitä saatte. Saatte tyypin osoittaman paloturvan ja standardien mukaiset turvaominaisuudet, jotka on laadittu turvallisuutta silmällä pitäen. Valitessanne ilman standardeja tehdyn kaapin, ette saa polttotestattua mallia yhteisesti määritellyin turvaominaisuuksin. 

Jos kaappi täyttää EN 14470-1 mukaiset vaatimukset, on se silloin turvallinen käyttää ja testattu. 

Autamme sinua mielellämme!

Puhelimitse, sähköpostitse tai verkkosivujemme chatissa- autamme ja neuvomme sinua mielellämme. Ota meihin yhteyttä!

Ilmainen konsultaatio 020 735 4960

3. Pitääkö riskianalyysissä tai pelastussuunnitelmassa huomioida paloturvakaapit?

Osana paloturvallisuuden ja työturvallisuuden viitekehystä on syytä huomioida palavien nesteiden vaikutus palo- ja työturvallisuuteen. Paloturvakaappi on yksi ratkaisu vastaamaan palavien aineiden tuottamaan riskiin. Lisää pelastussuunnitelmasta ja riskien arvioinnista voitte lukea:

4. Voinko käyttää tavallista peltikaappia paloturvakaappina?

Et, vaikka moni käyttääkin. Peltikaappi ei anna suojaa juurikaan tulipalon vaikutukselta. Ainut missä niitä voi korkeintaan käyttää on omassa paloturvallisessa varastossa sijoitettuna astioiden säilyttämiseen, jolloin palolta suojaa seinärakenteet. Peltikaappi ei myöskään täytä mitään vaatimuksia miltään osin.

Katso oheinen video erilaisten kaappien suoriutumisesta polttotestissä sekä lue tästä mielenkiintoinen raportti paloturvakaappien ominaisuuksista ja huomioista aerosolien säilyttämiseen liittyen.

5. Mikä paloturvallinen kemikaalikaappi on minulle paras?

DENIOS verkkokaupasta löydät kattavan valikoiman paloturvakaappeja eri tiloihin ja käyttöympäristöihin. Mutta mikä on paras paloturvallinen kemikaalikaappi sinulle? Alla oleva viisiportainen valintalista auttaa sopivan paloturvakaapin valinnassa.

1. Valitse paloturva-aika:

Valikoimassamme on EN 14470-1 mukaisia tyyppi 30 ja 90 kaappeja. Eli kaappeja 30 min tai 90 min paloturvalla. Tässä vaiheessa lienee jo selvää 90min kaapin ylivertaisuus ja turvallisuus palotilanteessa, tietyissä tilanteissa voi kuitenkin olla toki perusteltua valita 30 minuutin paloturvakaappi. Tätä asiaa miettiessä on syytä arvioida riskitasoa sekä kauanko palotilanteessa menee oikeasti aikaa esimerkiksi evakuointiin ja palokunnan saapumiseen.

2. Valitse koko:

Säilytättekö tynnyreitä vai pienempiä astioita. Koot voidaan karkeasti jakaa kolmeen kokoluokkaan:

Linkkiä klikkaamalla, voitte hakusuodattimien avulla haarukoida sopivat koot valikoimastamme.

3. Valitse hyllytyyppi:

Valtaosa kaappityypeistä voidaan jakaa hyllytyypin perusteella kolmeen vaihtoehtoon:

  1. Hyllylliset ja pohja-altaalla varustetut kaapit

  2. Hyllylliset ja jokaisella tasolla olevat valuma-altaat

  3. Vetoaltaalliset kaapit, joissa veto-allas toimii itsessään valuma-altaana

Suodattimista voitte Varusteet-kohdassa suodattaa tämän tyypin mukaan. Yleisesti saatavilla on eri määrä näitä tasoja kuhunkin kaappityyppiin. Hyllyt on tarkoitettu eritoten keskikokoisille astioille, valuma-altaalliset hyllyt syövyttäville ja argressiivisille kemikaaleille ja vetoaltaalliset soveltuvat eritoten pienten astioiden ja pullojen säilytykseen.

4. Valitse ovityyppi:

Ovia on kolmea tyyppiä:

  1. Tavallisesti avautuvat pariovet

  2. Sivuille liukuvat taiteovet

  3. Ulostyöntyvät apteekkarinkaappi tyyppiset ovet

Lisäksi oviin on saatavalla erilaista automatiikkaa. One touch- automatiikalla tuplaovet avautuvat yhdellä kädellä ja sulkeutuvat automaattisesti.Koskematta avautuvat ovet aukeavat liiketunnistimella ja sulkeutuvat poistuessa kaapilta. Aukipidätysjärjestelmällä ovet pysyvät auki missä kulmassa tahansa. Apteekkarinkaapit sulkeutuvat nappia painamalla. Palotilanteessa kaikki kaapit sulkeutuvat itsenäisesti. Jälleen suodattimista voitte haarukoida ovityyppejä ja automatiikkaa.

5. Valitse ilmanvaihto:

Ilmanvaihtoon on neljä eri vaihtoehtoa:

  1. Ei koneellista ilmanvaihtoa (luonnollinen ilmanvaihto)

  2. Koneellinen ilmanvaihto kytkemällä kohteen poistoilmaan

  3. Koneellinen ilmanvaihto puhaltimella ja poistoilmaputkella Esim. Ilmanvaihtoyksikkö AP 12

  4. Itsenäisellä kiertoilmasuodattimella

Muut vaihtoehdot:

  • Kaappityypit mitä ei tässä vielä käsitelty, ovat suuremmalla ja tehokkaammalla kiertoilmasuodattimella varustetut paloturvakaapit

  • Yhdistelmäkaapit palavien ja happojen/emästen määräystenmukaiseen varastointiin yhdessä kaapissa

6. Mitä pitää huomioida ennen paloturvakaapin asentamista?

Sijoittaminen ja kuljettaminen kohteeseen. Ennen ostamista on syytä miettiä, miten painava kaappi saadaan turvallisesti perille. Mahtuuko hissiin, portaikkoon tai oviaukosta sisään? Onko toimintaa vaikeuttavia kynnyksiä?

  • Osassa kaapeissa on integroitu kuljetussokkeli, osaan sen saa ostettua lisävarusteena.

Toinen huomioitava asia on ilmanvaihtoratkaisun suunnittelu ja huomioiminen. Onhan valitulle ratkaisulle toimintaedellytykset?

Verkkovirta? Itse paloturvakaappi ei tarvitse verkkovirtaa, oviautomatiikka toimii paristoilla ja kaikki muu toimii mekaanisfyysisesti. Kiertoilmasuodatin tai ilmanvaihtoyksikkö vaativat kuitenkin 230V virran. Alustan tulee olla kaappia varten tasainen, mutta kaappi tasataan paikallaan (tasaustapa riippuu mallista). Käyttöönotto ja asennus on yksinkertaista, niin kuin oheiselta videolla näette.

7. Mitä työntekijöiden tulee tietää paloturvakaapista?

On tärkeää tietää kaapin tarkoitus ja mitä aineita paloturvakaapissa on tarkoitus säilöä. Asianmukaiset merkinnät ovissa auttavat tässä. Lisäksi on tärkeää ymmärtää, että erityyppisillä ja keskenään reagoivilla aineilla on omat säilytyspaikkansa.

Lisäksi tulee ymmärtää, että kaappi on syytä aina sulkea käytön jälkeen ja ovien väliin ei saa laittaa kiiloja/tavaroita pitämään niitä auki -> ovet eivät pääse palotilanteessa sulkeutumaan. Mikäli ilmavaihtojärjestelmä on varustettu aktiivisella valvonnalla, tulee henkilökunnan tuntea eri hälytys- ja varoitustilat sekä oikea toiminta näissä tapauksissa. Lisäksi on perehdyttävä kaapin käyttöohjeeseen ja turvallisuusmääräyksiin.

8. Täytyykö paloturvakaappi liittää koneelliseen poistoilmaan ja miten ilmanvaihto vaikuttaa EX-alueeseen?

Yrityksen on järjestettävä tilaan riittävän tehokas ilmanvaihto niin, ettei tilassa esiinny vaarallisia kemikaalipitoisuuksia tai räjähtäviä ilmaseoksia.. Avaamattomien astioiden säilytys paloturvakaapissa, eli passiivinen varastointi, sallitaan yleensä ilman kytkentää koneelliseen ilmanvaihtoon. Paloturvakaapin luonnollinen ilmanvaihto riittää tässä tapauksessa eikä kaapista leviä vaarallisia höyryjä ympäröivään tilaan. Kertaalleen avattujen astioiden säilytyksessä kaapin ilmanvaihdon merkitys korostuu ja yleensä vaatimuksena on liittää paloturvakaappi koneelliseen ilmanvaihtoon. Kaapin päältä löytyy DN 75 liitäntä ulkoiselle poistoilmaputkelle. Kaappeihin on saatavana myös lisävarusteena erillinen kiertoilmayksikkö, joka kierrättää sekä suodattaa kaapin ilman. Tässä tapauksessa ei kaappia tarvitse myöskään liittää ulkoiseen poistoon.

Työnantajan velvollisuutena on arvioida räjähdysvaara, luokitella räjähdysvaaralliset tilat, merkitä ne, huolehtia räjähdyssuojauksesta ja laatia asiakirjat.

Lisää aiheesta voitte lukea:

TUKESIN Räjähdysvaaralliset tilat - sivuilta

TUKESIN opas: ATEX räjähdysvaarallisten tilojen turvallisuus

9. Kuinka usein paloturvakaappi tulee huoltaa?

Lyhyesti: Manuaalin mukaisesti. Myymämme Asecos-kaapit tulee tarkastuttaa vuosittain valtuutetun toimijan toimesta. Lisäksi valmistaja suosittaa päivittäistä tarkastusta, jossa tarkastetaan valuma-altaat vuotojen varalta. Kuukausittaisella tarkastuksella taasen suosittelemme tarkastamaan paloturvakaapin saranat ja ovet.

10. Miten litiumakkukaapit eroavat muista paloturvakaapeista?

Tiivistetysti litiumakkukaapeissa on kolme merkittävää eroa tavallisiin kemikaalien säilytykseen suunniteltuihin paloturvakaappeihin verrattuna:

  • Kaapeissa on paloturva myös sisältä ulospäin. Eli standardin DIN EN 14470-1 lisäksi litiumakkukaapit ovat testattu myös DIN EN 1363-1 standardin mukaisesti ja suunniteltu myös palotilanteeseen, jossa palo alkaakin kaapin sisältä (esim. akku syttyy ladattaessa). Eli tiivistetysti kaapin 90min paloturva on molempiin suuntiin.

  • Smartstore-akkukaapit on suunniteltu akkujen lataamiseen ja ovat varustettuja latauspistokkeilla. Palotilanteessa latauspistokkeista katkeaa virta automaattisesti.

  • Smartstore-latauskaapit ovat myös koosta riippuen varustettu lämpötila-antureilla, hälytyksellä ja aerosolisammutusjärjestelmällä. Paloturvalliset akkukaapit on siis suunniteltu juuri litiumakkujen säilytystä ja lataamista varten. Mallivalikoima ja lisävarusteet mahdollistavat monipuolisen käytön akkujen kanssa.

Paloturvalliset akkukaapit on siis suunniteltu juuri litiumakkujen säilytystä ja lataamista varten. Mallivalikoima ja lisävarusteet mahdollistavat monipuolisen käytön akkujen kanssa.

Lisää aiheesta

Ladataan…
i

Tekninen informaatio tällä sivulla on valmisteltu huolellisesti ja parhaan tietomme ja uskomme mukaan. Kuitenkaan DENIOS Oy ei voi antaa mitään takuuta tai ottaa vastuuta ajankohtaisuudesta, oikeellisuudesta tai täydellisyydestä lukijaa tai kolmatta osapuolta kohtaan sopimuksellisesti tai laillisesti. Tietojen ja sisällön käyttö omaan tai kolmannen osapuolen tarkoituksiin on siis omalla vastuulla. Joka tapauksessa noudata paikallista ja voimassa olevaa lakia.

Valikko
Kirjaudu sisään
OstoskorisiLisätty ostoskoriin
Ostoskoriin
Autamme mielellämme!

Tavoitat meidät arkisin klo 8-16 numerosta 020 735 4960 tai myynti@denios.fi.

Tarkemmat yhteystietomme löydät täältä.