Kemikaalien ja sammutusveden patoaminen toimintahäiriöiden yhteydessä
Vaarallisia aineita käsitteleville yrityksille tämä on pahin mahdollinen tilanne: jos toimintahäiriön seurauksena suuria määriä vaarallisia aineita pääsee vuotamaan hallitsemattomasti, seuraukset ihmisille ja ympäristölle voivat olla vakavia. Erityisesti tulipalotilanne, jossa palokunnan sammutusvesi joutuu kosketuksiin vaarallisten aineiden kanssa, on tyypillinen riski, jonka laitoksen ylläpitäjien on otettava huomioon ja johon heidän on varauduttava. Seuraavassa tarkastelemme tyypillisiä onnettomuustilanteita, jotka voivat koskea myös yritystänne. Annamme yleiskatsauksen lainsäädännön mukaisista toiminnanharjoittajan velvollisuuksista ja esittelemme sopivat ratkaisut kemikaalien ja sammutusveden patoamiseen.
Pysäytä leviäminen ajoissa – estä vakavat vahingot
Vaikka vastuulliset yritykset asettavat turvallisuuden ja ympäristönsuojelun etusijalle, aiemmat vahinkotapahtumat osoittavat, että laajoista turvatoimista huolimatta toimintahäiriöitä ei voida koskaan täysin sulkea pois. Valitettavasti usein esimerkiksi tulipalotilanteissa saastunut sammutusvesi päätyy ympäröiviin vesiin ja aiheuttaa siellä mittavia vahinkoja. Seuraukset kohdistuvat paitsi ympäristöön ja eläimistöön myös työntekijöihin ja lähialueiden asukkaisiin. Jos esimerkiksi pohjavesi saastuu, asukkaille voi aiheutua vakavia terveyshaittoja. Jotta toimintahäiriöiden aiheuttamien vahinkojen laajuutta voitaisiin rajoittaa ratkaisevasti, kemikaalien ja sammutusveden patoamiseen tähtäävät toimenpiteet ovat erittäin tärkeitä. Ne eivät tosin estä itse toimintahäiriötä, mutta auttavat tehokkaasti pysäyttämään vaarallisten nesteiden leviämisen varhaisessa vaiheessa ja estämään niiden hallitsemattoman leviämisen ympäröiville alueille, maaperään ja vesistöihin.
Yleiset toiminnanharjoittajan velvollisuudet ja mahdolliset toimintahäiriöt
Toiminnanharjoittajan on ennakolta varauduttava onnettomuuksiin ja muihin poikkeuksellisiin tilanteisiin sekä ehkäistävä ja rajoitettava ympäristön pilaantumista mahdollisimman tehokkaasti. Toiminta on lisäksi järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Jos toiminnassa tapahtuu poikkeuksellinen tilanne, josta voi aiheutua välitöntä ympäristön pilaantumisen vaaraa tai jossa poiketaan toiminnan sallituista vaatimuksista, toiminnanharjoittajan on viipymättä ilmoitettava asiasta valvontaviranomaiselle ja ryhdyttävä tarpeellisiin torjuntatoimiin (ympäristönsuojelulaki 527/2014, 7, 14, 15, 16, 17 ja 123 §).
Mahdollisten vaaralähteiden tunnistamisessa tulisi ottaa huomioon erityisesti seuraavat syyt:
– toiminnasta aiheutuvat vaaralähteet
– ympäristöolosuhteista johtuvat vaaralähteet, kuten rankkasade tai tulva
– asiattomien henkilöiden toiminnasta aiheutuvat riskit.
Skenaario 1: Suuret vuodot putkistoista
Suurten vaarallisten kemikaalimäärien päästöt voivat johtua monista eri syistä. Erityisiä riskikohteita ovat esimerkiksi putkistot, joissa siirretään ympäristölle tai terveydelle vaarallisia nesteitä. Mahdollisia, usein tunnistettavia onnettomuuksien syitä ovat esimerkiksi:
Ajoneuvojen tai työkoneiden aiheuttamat vauriot
Huomaamatta jääneet korroosiovauriot tai materiaalin kuluminen
Käyttövirheet
Häiriöt prosessi- tai ohjausjärjestelmässä
Säävahingot
Toiminnanharjoittajalta edellytetään vaarojen tunnistamista, riskien arviointia sekä varautumista onnettomuuksiin ja muihin poikkeuksellisiin tilanteisiin. Jos poikkeuksellisessa tilanteessa ei voida sulkea pois sitä, että vaarallisia kemikaaleja pääsee ulos laitteistosta, putkistosta tai muista laitoksen osista, toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä viipymättä tarpeellisiin toimenpiteisiin vahingon rajoittamiseksi. Putkistoihin liittyvässä varautumisessa on huolehdittava myös siitä, että rakenteellinen turvallisuus, kunnonvalvonta ja mahdollisten vuotojen hallinta täyttävät turvallisuusvaatimukset (YSL 123 §; Kemikaaliturvallisuuslaki 10 §; VNa 856/2012).
Skenaario 2: Tulipalo / Saastunut sammutusvesi
Laitoskohtaisessa ympäristönsuojelussa myös sammutusvesien hallinta on keskeinen osa riskienhallintaa. Jos tulipalossa syntyvä sammutusvesi sekoittuu vaarallisiin kemikaaleihin, polttoaineisiin tai muihin haitallisiin aineisiin, se voi aiheuttaa ympäristön pilaantumista päästessään maaperään, pohjaveteen, vesistöön tai viemäriverkostoon. Tämän vuoksi toiminnanharjoittajalla on velvollisuus ennakolta varautua onnettomuuksiin ja muihin poikkeuksellisiin tilanteisiin sekä ryhtyä toimiin niiden terveydelle ja ympäristölle haitallisten seurausten rajoittamiseksi.
Suomen lainsäädännössä velvoite perustuu erityisesti ympäristönsuojelulain ennaltavarautumis- ja pilaantumisen ehkäisemisvelvollisuuksiin sekä vaarallisia kemikaaleja koskevaan turvallisuussääntelyyn, jonka mukaan toiminta on järjestettävä niin, että onnettomuudet ehkäistään ja niiden vaikutukset ihmisiin, ympäristöön ja omaisuuteen rajoitetaan. Myös Tukes korostaa ohjeistuksessaan, että kemikaaleja käsittelevän ja varastoivan yrityksen on huolehdittava siitä, etteivät vuodot tai sammutusjätevedet pääse maaperään, vesiin tai viemäriin, vaan että ne voidaan kerätä hallitusti talteen.
Tekniset ratkaisut kemikaalien ja sammutusveden patoamiseen
On olemassa erilaisia teknisiä keinoja, joilla voidaan estää palontorjunnassa syntyvän sammutusveden tai laitoksista vuotavien vaarallisten aineiden hallitsematon leviäminen. Erilaiset vuodontorjuntatuotteet voidaan luokitella niiden toiminnallisuuden perusteella:
Automaattisesti toimivat järjestelmät
Itsestään käynnistyvät järjestelmät ovat kiinteitä ratkaisuja, joissa kemikaalin tai sammutusveden pysäyttäminen tapahtuu ilman, että on tarpeen toteuttaa ylimääräisiä käynnistystoimenpiteitä.
| Rakennustekniset ratkaisut, esim. |
|---|
| rakennusten ulkopuolella sijaitsevat sammutusveden keräysaltaat, joihin sammutusvesi voi valua ilman pumppua |
| olemassa olevan viemäriverkoston käyttö |
| varastorakennusten pohjapinnan muokkaaminen keräysalueeksi (reunuslistojen, ovikynnysten, luiskien ja keräyskourujen avulla) |
| jätevedenpuhdistamon riittävän mitoitettu sadeveden ylivuotoallas, sikäli kuin mitoitus ja nopea tyhjennys sen sallivat |
| nestetiiviit, kaltevat ulkovarastointialueet ja lastausalueet, jotka on suojattu reunaa kohti tapahtuvilta hallitsemattomilta vuodoilta ympäröivällä reunuslistalla |
| varastointitilat rakennusten sisällä (esim. kellarikerros) ja erityisissä keräystiloissa (palavien nesteiden osalta on huolehdittava riittävästä mekaanisesta ilmanvaihdosta) |
| tyhjät säiliöt ja niihin liittyvä syöttöjärjestelmä ilman pumppuja |
Järjestelmät, jotka eivät toimi itsestään
Järjestelmät, jotka eivät toimi automaattisesti, mahdollistavat kemikaalien tai sammutusveden pysäyttämisen vasta sen jälkeen, kun on toteutettu teknisiä ja/tai organisatorisia toimenpiteitä. Ne jaotellaan muun muassa kiinteisiin ja siirrettäviin malleihin.
| Kiinteät automaattiset järjestelmät, esim. |
|---|
| sammutusveden keräysaltaat, joihin sammutusvesi johdetaan palotilanteessa automaattisesti ohjattujen pumppujen avulla |
| automaattisesti ohjattavat sammutusvesiesteet, jotka aktivoituvat palotilanteessa palon tunnusmerkkien, kuten savun tai lämmön, havaitsemisen seurauksena ja siirtyvät automaattisesti sulkuasentoon |
| Kiinteät, manuaalisesti käynnistettävät järjestelmät, esim. |
|---|
| manuaalisesti asennettavat vuotosulkupuomit, jotka on asennettu kiinteästi kiinnikkeisiinsä ja jotka siirretään sulkuasentoon käsikäynnistyksellä, eli lihasvoimalla, varastoidulla energialla (painovoima, jousivoima) tai apuvoimalla (esim. sähkö, hydrauliikka, pneumatiikt |
| manuaalisesti asennettavat kiinteät nestesulut, jotka asetetaan käsin käyttöpaikalle kiinteästi asennettuihin pidikkeisiin |
| Siirrettävät järjestelmät, esim. |
|---|
| siirrettävät vuotosuojapuomit, esim. veden täyttämiseen |
| viemärinsulkumatot |
| siirrettävät keräysastiat (vuotoaltaat, vuotojen keräystasot jne.) |
| sulkutulpat |
Kiinteät, manuaalisesti asennettavat vuotosuojapuomit
(Puoli-)automaattisesti asennettavat vuotosuojapuomit
Teknisten tilajärjestelmien lisävarusteet
Siirrettävät vuodontorjuntavälineet
Imeytystarvikkeet
Samankaltaisia julkaisuja
Tekninen informaatio tällä sivulla on valmisteltu huolellisesti ja parhaan tietomme ja uskomme mukaan. Kuitenkaan DENIOS Oy ei voi antaa mitään takuuta tai ottaa vastuuta ajankohtaisuudesta, oikeellisuudesta tai täydellisyydestä lukijaa tai kolmatta osapuolta kohtaan sopimuksellisesti tai laillisesti. Tietojen ja sisällön käyttö omaan tai kolmannen osapuolen tarkoituksiin on siis omalla vastuulla. Joka tapauksessa noudata paikallista ja voimassa olevaa lakia.